maanantai 23. joulukuuta 2013

Jotenkin erilainen

Tuiken ensimmäisestä astutuskesta on kulunut kolme viikkoa, ja olen päivä päivältä ruvennut sitä enemmän tarkkailemaan. Tähän asti Tuike on ollut suht normaali, melko rauhallinen ja hyvä ruokahaluinen.

Ruokahalusta kertoo se, että aiemmasta poiketen Tuike menee Nemon kupille. Lenkillä Tuike tulee taskuun asti jos tajuaa, että taskussa on namia saatavilla. Myös hyvin herkästi Tuike on hampaiden kanssa Nemolle näyttänyt, jos Nemo on ollut liian likellä Tuiken ruokaa/namia/luuta.

Nyt viimepäivinä kuitenkin jotenkin Tuike on ollut jotenkin erilainen. Se on kauhean alistuvainen, kiltti, herkkä kuuntelemaan kaikenlaisia ääniä. Se ei ole viimepäivinä ollenkaan näyttänyt Nemolle hampaita, vaan Nemokin saa sitä tassullaan tökkiä ilman minkäänlaista vastakaikua. No, lenkillä tietysti Tuiken piti komentaa poika ruotuun, kun sitä harmitti Nemon kilpajuoksuyritys, mutta muuten Tuike on ollut jotenkin "ylipehmeä."

Tisuja koitin katsella ja vähän punertaa, mutten niitä lähde sen enempää analysoimaan. Jotenkin tänään olen varma, että se on tiineenä, mutta mieli varmasti muuttuu vielä. Viikon päästä tähän aikaan sen sitten varmuudella tietää onko pullat uuissa vai ei. Jännää aikaa, mutta ensin nautiskellaan joulusta, perheen kiireettömästä ajasta, metsälenkeistä ja muusta mukavasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti