sunnuntai 21. elokuuta 2011

Paimennusta aamu- ja iltavuorossa :)

Pässinpäät pääsivät tänään kahteen otteeseen ulos aitauksesta laiduntamaan rehevämpää osaa niittyä. Välillä ne tosin joutuivat tekemään "töitä" ja joutuivat juoksemaan meidän hienojen paimenkoirien (tai ehkäpä kuitenkin heidän emäntiensä) toiveiden mukaisesti pitkin ja poikin laidunaluetta. Aina väliin poijjaat ehtivät nauttia ihanista voikukukan lehdistä ja apiloista :)

"Ulkoilemassa"




Tuiken pää kasvoi tänään taas yhdellä kokonumerolla. Se teki hienoja hakukaaria serkkutytön ja paimennusfrendin avustuksella ja iltavuoron harkoissa saatin lisää apua ja neuvoja loppupään hakukaaren "pullistamiseen".

Kyse olikin vain käskyjen ajoittamisesta. No kah, kun en itse hokannut...minä paraskin kaikenmaailman toko-opetukset opiskelleena...tietenkin kyse on ajoittamisesta. Parempi myöhään kun ei milloinkaan. Nyt lupaan, että tästä lähtien Tuiken KAIKKI hakukaaret tulevat olemaan hienoja ja loppupäästään "pulleita kaaria" ;)



Hienoja koiria kaikki tänään nähdyt ja lampaatkin toimivat tosi kivasti, niitä tulee vielä ikävä, kun joutuvat syksyllä palaamaan kotiinsa...nyyh...

Tuiken isipappa pääsi myös näyttämään taitojaan, se on kyllä ilo silmälle katsella kun koira niin taitavasti ja kuuliaisesti "tekee töitä".

Nisse pappa tuo lampaita

Poispäin ajoa...

Tuike katselee, miten homma pitäisi hoitaa
Tuiken "paimennusasento" (tätä voi käyttää vaikka on vain vahdissa)


Nisse tauolla

Pitkä kieli...

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Vuoden 2011 ekat paimennuskisat

Ei niin paha hylky, vois sanoa, jos jotain positiivista täytyy sanoa.

Ainahan se harmittaa, kun kisa loppuu lampaiden karkaamiseen heti alkumetreillä, mutta olihan ne lampaat hankalat, ja kyllähän meitä ohjaajia siitä varoitettiin, että tolpalta on kova veto varikolle päin jne...
Omaan osaamattomuuteen ja hitaaseen tilannetajuun se meidän suoritus tälläkin kerralla kaatui. Koira kyllä yritti parhaansa mukaan paikata tilannetta ja oikein tosissaan se yritti saada karkulaista kiinni, mutta tällä kertaa lammas oli koiraa nopeampi, kun se päkä oli saanut etumatkaa liikaa.
Höh, ei voi mitään, ensi kerralla ehkä sitten.

On vaan jatkettava harjoituksia ja koitettava "lavastaa" niitä tilanteita, joissa lampaat mukamas karkaa ja joissa koiran täytyy äkkiä juosta katrasta/karannutta päkää pysäyttämään... Mutta onneksi lumi vielä jarruttaa tuloaan ja laidunkautta vielä vähän aikaa riittää. Ainakin meidän päkäpäillä on monta hyvää isoa ja pientä hoitajaa, joten eiköhän pojat vielä hetken pysy ihan tyytyväsinä aidoissaan ja jaksavat "urheilla" meidän koiran opastuksella silloin tällöin.

tiistai 16. elokuuta 2011

Aikalisä agissa ja lampaiden hoitamista

Päätin, että otamme tuumaustauon agilityn harrastamisessa. Tuikella on vielä syyskuun ajan paimennuspuuhaa ja parit kisatkin paimennuksessa tulossa, joten oli pakko vähentää jostain päästä. Agility on tosi hauskaa ja Tuike tykkää, mutta se vaatisi itseltäni paljon enemmän "opiskelua", kun ei tahdo kaikki hienot kulmat ja koukerot pysyä mielessä. Keväällä katsastetaan agilityn tilanne uusiksi.

Päivät (illat) täyttyvät lampaiden hoidosta, kun olemme alkaneet ruokkimaan niitä, etteivät ala kiipeilemään aitojen yli. Vihreää purtavaa tarjotaan aina kun ehditään nyhtämään ja kuivaheinää, joka tuntuu maistuvat erityisen hyvin. Vähän tuorettakin niityllä kasvaa, mutta niukahkosti. Tosin tuntuvat nuo jotain siitä irti saavan kun ne yleensä tapaa maata nyppimästä.

Herra kaunis, numero 6

Lellikki vetää voikukanlehtiä

Koko lauma ruokapaikalla

Herra mustapää on pienin kaikista