torstai 27. kesäkuuta 2013

Kiekkoleirin lähtökuopissa

Kiirettä on pitänyt, eikä blogikaan ole ihahtanut moneen viikkoon, pahoitteluni kaikille lukijoille. Tarveisin varmasti jonkun muistutus-systeemin puhelimeeni joka piippaa aina kun on aika kirjoitella kuulumisia ;)

Kesä etenee ja lainapellolla määkii 10 pässiä. Niitä käydään muutama kerta viikossa katsomassa ja paimentelemassa. Lähinnä ollaan keskitytty Nemon sytyttelyyn ja Tuike on ollut ikäänkuin "töissä" siellä lampaita kasaamassa ja siirtelemässä. Siinä Tuike toimiikin hyvin ja luotettavasti, mutta sen verran ovela se on, että kun olen keskittynyt muualle ja annan ohjeita muille, käyttää Tuike tilaisuuden hyväksi ja ryhtyy omatoimisesti siirtelemään laumaa kohti minua. Vaisto sen sanoo, että mammalle täytyy tasapainottaa, mutta välillä maassapysyminenkin olisi toivottavaa. Täytyykin nyt kisojen alla ottaa aikaa Tuiken kanssa kahden ja mennä muistuttelemaan peruskäskyt ja niiden noudattaminen niin uskalletaan sitten kisaradalle heinäkuun lopussa. Vähän jännittää, kun ei olla päästy yhtään kertaa tekemään pitkiä hakuja, jotenkin sitä vain luottaa siihen, että samat hakukaaret löytyvät, mitä viime kesänä Tuike teki. Poispäinajoakin on harjoiteltava ja jakoa. Työmaata siis riittää näiden pentujen sytyttelyn lomassa.


Tuike tuutoroi kelpiepentua, joka on vieraana ja ensimmäistä kertaa tutustumassa lampaisiin.

Ollaan muutama kerta nyt treffailtu Tuiken sulhon kanssa ja niillä menee kerta kerralta paremmin keskenään. Maro on tosi kiltti, eikä koita yhtään mennä Tuiken iholle häsläämään ja Tuike arvostaa sitä olemalla normaali sulan tietämätön toisen koiran läsnäolosta. Paimentamaan ne mahtuvat ihan hyvin yhdessä. Tuike auttaa Maroa pitämällä lauman kasassa ja liikkeessä, jotta Maro saisi tunteen hallinnasta ja sitä kautta kasvatettua itsevarmuuttaa lampaiden paimennuksessa. Maro on kuitenkin vielä nuori ja tulee oppimaan paljon. Aina jotain hyvää se väläyttelee kun ollaan pari kertaa paimennuksen parissa tavattu.

Huomenna perjantaina onkin sitten lähtö Kiteelle Koirafrisbee leirille. Sinne tulee kouluttaja Zekeistä Kamila, joka oli viime vuonnakin meitä opastamassa leirillä. Huippuleiri on siis luvassa, mutta vähän vähemmän helteitä toivottaisi. Leirille lähtee koko perhe ja kaikki koirat. Lieirpäivityksiä kuvien kera sitten viimeistään ensi viikon alussa luvassa.

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Hellitystä hellepäivään

Tänään maanantaina ollaan lauman kera vietetty ensimmäistä virallista lomapäivää. Viikko taitaa olla otollinen lomailuun, ainakin hellelukemien puolesta. Tänään on lokoiltu omalla pihalla, mitään sen ihmeempää puuhastelematta. Elli vähän harjoitteli temppuja, mutta bortsut ovat lähinnä keskittyneet lokoiluun. Illalla olikin sen verran sitten patoutunutta energiaa porukassa, että lähdettiin sitä purkamaan ja ajettiin järven rantaan.

Nemolle tämä ranta oli ihan uusi tuttavuus ja veteenmeno vähän jännitti. Alkujännityksen jälkeen poika lumpsahti sujuvasti veteen ja totesi vedessä kahlailun mukavaksi. Tuike jo tottuneena rynni rantaveteen odottamaan noudettavaa lelua ja Elli puolestaan keskittyi rannalla ruikuttamiseen :D

Mukana oli kaksi kelluvaa patukkaa, joita viskoimme vuorotellen Tuikelle ja Nemolle. Tuike hienosti hakee lelun jo pidemmänkin uimamatkan päästä ja Nemo poukkoili innoissaan matalaan veteen heitettyjen patukoiden perään. Sitten Nemon patukka lipsahtikin hiukan syvemmälle ja poika hyppäsi innoissaan perään ja pohja katosi. Nemo hämmästyi kun joutui uimapuuhaan eikä hetkeen tiennyt jatkaako eteenpäin vai palatakko rantaan. No, se palasi, mutta heti sen perään koitti uudelleen tavoittaa syvemmällä olevaa lelua. Näin ollen ensimmäiset uimavedot on suoritettu! Ilman sen ihmeempiä houkutteluita tai hämmennystä. Hyvin rauhalliselta Nemo nätti vaikka joutui yllättäen uimaan. Sen jälkeen Nemo teki lisääkin pieniä uimapyrähdyksiä, mutta melko pian tärinä alkoi olla sitä luokkaa, että oli lähdettävä kävelemään muulle, lämmittelemään ja rentoutumaan.

Uimaretken päätteeksi otin kylän keskustassa koko lauman ulos autosta ja kävelin niiden kanssa kotiin. Aikas haastavaa oli kolmen koiran kanssa kävely, kun kaksi niistä vielä ovat opetuksen alla. Elli kylläkin loisti nyt vetämättömyydellään, kun Nemo hinasi Ellinkin edestä. Tuike ressukka joutui vähän sijaiskärsijäksi, ja näyttikin sen minulle hyvin selkeästi elekielellään, kun vähän väliä oli pysähdyttävä Nemon takia. Loppumatka sujuikin jo melko mallikkaasti ja jo rupesin uskomaan siihen, että kolmenkin koiran taluttaminen on mahdollista, jos vaan sorminäppäryyttä on riittävästi. Sen tajusin jälleen, että Elli ei ole hyvää remmikäveluseuraa Nemolle, sillä Elli aloittaa aina vieraille koirille rätkyttämisen. Nemo sitten jatkaa... argh!

Nemon on aika aloittaa opiskelut, sillä se on juuri nyt erittäin innokas oppilas, mutta kuitenkin vielä niin ihanan lapsellinen ja huoleton. Se edelleen pissii kuin tytöt, eikä rehentele tai komentele. Nemo opettelee luoksetuloja, sivullemenoja, maahanmenoa, istumista ja odottamista. Lisäksi Nemo opettelee kiekkojen kiinnottoja jalat maassa, kiekon palauttamista ja ohjaajan kiertämistä. Paimennuksen saralla poikaa sytytellään, eli viedään lampaille pari-kolme kertaa viikossa. Siellä Nemo saa katsella ja kokeilla kuinka katras liikkuu.Välillä testaillaan pyöröhäkin avulla onko hajua tasapainosta ja välillä pyöritään Tuike-tädin kanssa lauman ympärillä. Välistä oikeanlaista paimennus asennetta löytyy, mutta melko pian poika vielä väsyy ja lampaa-pee alkaa kiinnostamaan enemmän.

Pentutreffeillä mökillä

Saimme viettää ihanan päivän Nemon ja kolmen pentuesisaruksen kanssa mökillä, kun teimme treffit sinne. Päivä onnistui loistavasti ja pennut nauttivat silminnähden toistensa seurasta.

Tuike pääsi näyttämään taitojaan tokossa ja Elli ihmettelemään mustanpuhuvaa laumaa. Elli yllättäen olikin ihan hiljaa, kun ympärillä pyöri neljä villiä bortsupentua.

Kuvat ehkä puhuvat puolestaan, joten pitemmittä höpinöittä kuvasadon parhaimmistoa...