sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Kierreportaat selätetty!

Talvikauden viimeiset rakennusetsintätreenit hupentuivat todelliseen koitokseen. Uuden paikan ja muun hässäkän lisäksi talossa oli avonaiset kierreportaat. Tätä ennen oli jo kohdattu suoria portaita rappukäytävissä metalliportaita ja muita erilaisia portaikkoja eri paikoissa.

Eilen treeneissä kierreportaatkin sitten selätettiin! Sekä Kata, että Nemo (the maalaiskoirat) kulkivat jännittävän näköisissä kierreportaissa todella hienosti. Ei rynnimistä tai panikointia, vaan viileän rauhallista tassutusta molempiin suuntiin. Piilotkin löytyivät hienosti, vaikka ne tällä kertaa olivatkin helppoja.

Kuva: Hanna-Maija Närvänen

Myös Tuike pääsi tekemään yhden kierroksen etsintää. Tuikella oli ukot kakkosessa ja kolmosessa, ja hyvin löysi Tuikekin ihmisen luo vaikka on hyvin vähän rakennusetsinnöissä ollut mukana. Hyvältä näyttää tulevia rauniotreenejä silmälläpitäen myös Tuiken osalta. Sillä on hyvä työmotivaatio, eikä se pelkää mitään. Raputkin se kaahasi lähes sutien ylös, kun oli niin kiire hommiin.

Tuike on nyt ahkerasti harjoitellut ilmaisua, ja pihalla ennen omaa vuoroa sattuikin hassu juttu. Olin jo ottanut Tuiken autosta odottamaan vuoroaan ja kävelyttelin sitä pusikoissa. Päätin sitten mennä muiden pihallaolijoiden luo odottamaan, jossa myös Taika istui ja lämmitteli viltin alla. Tuike pälähti paikalle ja hetken tuumattuaan alkoikin sitten ilmaisemaan Taikaa, koska Taika ei huomioinut Tuikea ollenkaan. Haha... ilmaisu alkaa olla hyvällä mallilla. Innolla odotan, että pääsen sen ekaa kertaa testaamaan rauniolla tai metsässä pelastusjäljellä.

On meillä mahtavat koirat ja vielä mahtavampi treeniporukka! Ilo kuulua näöin hienoon porukkaan ja tehdä töitä hyvän asian eteen.


lauantai 28. maaliskuuta 2015

Märät housut ja märkä turkki

Koirauimalapäivä pulkassa, eli paljon märkiä housuja ja kosteita turkkeja päivän saldona. Paikalla koirauimalassa oli tänään sekä Kirvelin (Tuiken sisko), että Tuiken pentuja, lisäksi Tuiken sisko Tete ja kaverikoira Kuppe-russeli. Hienosti meni uimiset kaikilla ja kiva oli nähdä sukulaiskoiria samalla kertaa niin monta.

Uudet treffitkin ovat jo suunniteilla, ettei vain pääsis laiskistumaan :) Seuraavan kerran pentujen kanssa varmaan nähdääkin koirafrisbeen merkeissä. Silloin Tuike emäkin pääsee mukaan esittelemään taitojaan.

Edellisen päivityksen jälkeen on taas ehditty paljon muutakin puuhamaan. On aloiteltu kauden hakutreenit metsissä ja rakennusetsintääkin on mahtunut mukaan. Erityisen hauskaa oli päästä Herttoniemeen harjoittelemaan ihan uuteen taloon ja tiedossa on vielä ainakin yhdet rakennusetsinnät ennen kesäkautta.

Kata kehittyy koko aika ja rohkeus kasvaa. Myös vauhti metsässä kasvaa pikkuhiljaa ja vieraan kanssa leikkiminen onnistuu varsin hienosti. Katalla olisi nyt kevään ja kesän tavoitteena harjoitella BH-kokeen liikkeet, jotta päästäisi käyttäytymiskokeeseen vielä tänä vuonna.


Kata valppaana

Kata kyttää

Nemo poika porskuttaa ja kehittyy myös koko ajan. Siitä on kuoriutunut todella hieno hakukoira. Välillä tekee "omia" tyhjiäkin ja silti aina lähtee yhtä innokkaasti pistolle. Nemon kevään tavoite on saada rullailmaisu kuntoon, jotta sen saa siirrettyä pikkuhiljaa metsätreeneihin mukaan.

Nemo ja takapiru

Nemo "HÄH"

Tuike on kunnostautunut jäljellä, se on suorastaan luonnonlahjakkuus tässä lajissa. Vaikka jäljestys on aloitettu vasta nyt aikusiällä, niin silti vaikuttaa siltä, että Tuikesta tulee loistava jäljestäjä. Viime viikolla tehtiin muutama 150-200metrin jälki. Ensin oli esineet ja sitten kepit, ja kaikki nousivat hienosti! On se hieno! Tuikella on tavoitteena osallistua heinäkuussa jälkikokeeseen :)

Tuike kysymysmerkkinä

Jäätynyt pallo ON PAKKO saada irti

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Kamala ihana Kata

Katala Kata yllättää ja ihastuttaa. Pentu kasvaa koko ajan henkisesti järkevämpään suuntaan ja osaa iloisesti välillä yllättää. Niin kävi tänään kun tavattiin kaverin kelpie ja russeli yhteisellä aamulenkillä.

Alkujännityksen jälkeen, jota kesti noin minuutin verran Kata rupesi heti virittelemään leikin tynkää kaverin kaksivuotiaan kelpieneiti Nepin kanssa. Pellolle päästyämme laskimme koirat vapaaksi ja johan lähti leikki riemukkaasti käyntiin. Neppi oli hiukan vaisu juoksujen takia, mutta silti ne juoksivat kivasti yhdessä ja Kata todella näytti itsestään oikein leikkisän veikeän puolensa. Ruseliakin yritettiin innostaa leikkiin mukaan, mutta vanhaherra meni omia menojaan eikä jaksanut kiinnostua nuorison leikkiinkutsusta.

Ihana aurinkoinen päivä alkoi aamulenkillä pelloilla

Toinen tähän päivään sattunut hauska tapaus kävi illalla, kun ikkunakalvomies kävi meillä mittailemassa ikkunoita. Mittamies kun ei kiinnittänyt Kataan minkäänlaista huomiota, niin Katakin oli ihan karvat alhaalla ja hiirenhiljaa. Tähän asti vieraat (ne harvat, joita meillä käy) saavat Katan karvat hiukan pörhölleen ja pahimmassa tapauksessa Kata haukkuu niille, jos vieraat liiaksi koittavat huomioida pentua. Tänään Katan ilme oli kyllä näkemisen arvoinen kun se oli hämillään ja joutui kulkemaan miehen perään ja kiersi oikein katsomaan vierasta miestä, joka ei huomioinut sitä millään tavalla. Erittäin hyvää koulua pennulle, että tulee vieras sisään, joka ei noteeraa sitä lainkaan. Lopulta Kata jo meni itse kerjäämään rapsutuksia, kun ei muuten saanut minkäänlaista reaktiota vieraasta irti. Kyllä taisi hiukan pennulla aivoissa raksuttaa kun se mietti, että mikähän tää ihminen oikein on, joka tulee ja menee niikuin lystää.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Kevätkevätkevät...ja narttujen juoksut!

Vihdoin alkaa metsissäkin lumet hupenemaan, pian päästään jäljelle... Itseasiassa jo ensi viikolle on sovittuna jälkitreenit ja pääsen Tuiken kanssa tositoimiin.

Kevät on siis saapunut, ja niin on narttujen juoksuaikakin. Tällä hetkellä Tuike on tärppivaiheessa ja "lomalla" äitini luona, poissa Nemon hajuaistin piiristä. Kun yhden nartun sai pois haisemasta, niin johan toinen aloitti, eli Ellillä menossa juoksun ensimmäinen viikko, joten eiköhän se Kata sitten jatka tätä narttujen riemujuhlaa, kun Elli lopettaa.

Nemolla onkin siis menossa varsinainen siedätyshoito narttujen suhteen. Oppiipahan poika sen, milloin ei edes kannata yrittää, kun saa jatkuvasti narttujen kommentit hampaiden kera. Tosi hienosti Nemo on kyllä pärjännyt ja lenkkeily juoksuisten seassa onnistuu varsin mainiosti. Tärppipäivät ovat Nemolle vaikeita. Tärpit kyllä huomaa helposti kun poika ulvoo ja jättää ruokansa syömättä. Elli ehkä myös pääsee "lomalle" tärppipäivien ajaksi, ja Nemo sitten itse luultavasti "lomailee" kun on Katan aika haista hyvälle.

Viitteitä Katankin juoksun alkamisesta on jo ilmassa, sillä Nemo on siitäkin jo vähän tykännyt ja Kata kertonut hyvin painokkaasti mielipiteensä, mitä se Nemon ihailusta tykkää. Tuikekin teki juoksuja useamman viikon, joten jospa juoksu vielä odotuttaa ja päästään vielä käymään koirauimalassa ennen juoksuja.

Nemo ja naiset, lenkkeily sujuu, vaikka nartut haisee.

Kuun loppuun on tulossa varsinainen sukulaiskoirien kokous, sillä olen varannut koirauimalasta tunnin verran uima-aikaa, jonne tulee Tuiken pennut ja Nemon kolme sisarusta. Toivottavasti suunnitelmat toteutuu, ja kaikki ilmoittutuneet pääsevät paikalle, Onpa kiva nähdä ja kiva kun sukulaiskoirat omistajineen tapaavat toisiaan.

Aamulenkkeilyn uusin juttu on kolmikot. Eli olen jo ruvennut pikkuhiljaa ottamaan kolmikkoja aamulenkeille mukaan. Pianhan tässä jo pääsen testaamaan koko lauman lenkitystä. Hiljaa hyvä tulee.

Nartulaumalla lenkkeily sujui oikein mukavasti, samoin hullut plus Elli yhdistelmää pystyi "ajamaan", kun Nemo oli vetoliinassa ja sai hinata mua eteenpäin. Penikkalihakset sain ekan "hinauslenkin" jälkeen kipeiksi, sen verran piti jarrutella poikaa, mutta toinen samanlainen lenkki jo vetreytti penikat eheiksi. Onneksi lenkin puolessavälissä aina pääsee revittelemään vapaana peltoteille, joista onkin tullut ihan suosikkikohteeni. Nemo on viimepäivinä ottanut kaiken ilon irti peltoteistä. Se taitaa purkaa narttupatoutumansa juoksemiseen, sen verran kahjoa meno välistä on.


Viikko sitten oli vielä lumista
Tällä viikolla lunta enää nimeksi

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Maastokausi alkaa...

Tänään oli pitkästä aikaa ns. normitreenit maastossa, lajina siis PK-haku. Kata oli tänään ainoa meidän laumasta paikalla. Tero oli kipee, joten Nemokin sai "vapaapäivän" hausta.

Katalla meni oikein hyvin siihen nähden, että edellisistä suorista pistotreeneistä on aika paljon aikaa. Talven aikana on paljon aktivoitu nenän käyttöä erilaisissa harjoituksissa ja sen huomasi tänään hyvinkin selvästi, kun koira kääntyi hajun lähteen suuntaan ja ukot löytyivät nopeasti. Mukavaa, että lumet pian sulavat ja pääsee taas maastossa enemmän tekemään.

Kenttätreenit, tottis ja ilmaisut ovat myös ohjelmistossa, ja kevättä kohden niiden harjoittelu vaan kiihtyy. Tuikelle pitää saada ilmaisu kuntoon, samoin Nemolle, ja kaikille tottista paljon. Tekemistä riittää siis...

Onnistuneen treenin jälkeen voi rentoutua hiukan