maanantai 18. marraskuuta 2013

Hohtofrisbeetä ja pimeetä tokoa.

Juoksujen toinen päivä. Arvioin, että ensi viikon keskiviikosta lähtien alamme kyläilemään Maron luona. Keskiviikko olisi juoksujen 11. päivä. Tarkoituksena on käydä kylässä niin usein kuin tarve vaatii, eli ensimmäisestä käynnistä ei vielä ole odotettavissa menestystä kun ottaa huomioon, että kummatkin osapuolet ovat ensikertalaisia. Eli keskiviikkona käydään vähän kuulostelemassa ja kokeilemassa kiinnostuuko Maro ja antaako Tuike. Hommaa jatketaan sitten seuraavana päivänä jos näyttää, ettei kemiat vielä kohtaa.

Tänään oli tylsä maanantai ja olokin väsynyt ja jotenkin flunssaa enteilevä. Kävinpä sitten Tuiken ja oman mielen virkistykseksi kirkon nurmikolla pimeessä heittelemässä fosforihohtavaa frisbeetä ja sen jälkeen tehtiin tokoa pimeessä. Olikin hyvä tuulettaa ensin Tuiken päätä ja mieltä frisbeen koppaamisella ja sen perään harjoitella seuraamista. Tuike teki tosi hienosti ja keskittyneesti seuraamiset, eikä haukahdellut yhtään. Tein todella pitkiä pätkiä ja paljon käännöksiä ja koitin käskyttämiselläkin provosoida sitä korkeempaan vireeseen, mutta yhtään haukahdusta ei tullut vaikka palkkana oli lelu ja Tuike joutui pitkään tekemään liikettä ennen palkan saamista.

Näitä meidän täytyy harjoitella ja sitten siirtyä aina astetta häiriöisempään ympäristöön tekemään saamaa treeniä, niin ehkä me vielä saavutetaan se olotila, jossa voimme äänettömästi suorittaa kaikki EVL-luokan liikkeet. Sekin on tässä itsesäälissä kieriskellessä selkiintynyt, että enemmän on kiinnitettävä huomiota liikkeiden väliin. Eli nekin pitää etukäteen suunnitella ja harjoitella. Ehkä ensi kesänä/syksynä teemme "EVL-kiertueen", olisihan se hieno saavutus ansaita TVA. Se olisi kyllä kaikkien aikojen saavutus minulle, toiveiden täyttymys. Koirahan kyllä osaisi, mutta kun minä olen tässä se hatarampi osapuoli, jota pitäisi enemmän koulia ja kouluttaa...

No, ensin pennut ja sitten taas tokoa. Ja seuraavan koiran kanssa sitten on varmasti astetta viisaampi ja osaavampi. Eiköhän kotiin jäävä pentukin tutustu ensisijaisesti tokoon. Sen kanssa onkin sitten käytettävä kaikki mahdollisuudet kisata alemmissa luokissa ja tällä tavalla haettava kisakokemusta sekä ohjaajalle, että koiralle.

Hupsista, piti vain pikaisesti päivittää päivän kuulumiset, mutta jo harhauduin tulevaisuutta suunnittelemaan... Tulispa nyt pian ensi viikko, niin päästään "hommiin" ja Maron luokse kylään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti