Raunioilla

Kiva aamu, kun heti aamusta päästiin treeneihin, raunioille tällä kertaa. Uusi rata ja Nemolla toinen kerta raunioharkoissa. Nemo oli kuulemma todella paljon reipastunut sitten ekojen raunioharkkojen. Ei arastellut pintoja, kiipeili rohkeasti kasoilla ja kaikenlainen ylimääräinen sijaistoimintakin oli kateissa. Ratakin oli tosi kiva ja hyvässä kunnossa, hyviä ja mielekkäitä piiloja.

Tuike oli toinen tänään treenattava koira ja sille rauniotreeni oli ihan ensimmäinen ikinä. Tuikehan ei ole edes hakua tehnyt metsässä, joten ylipäätään ihmisen etsiminen oli täysin uutta. Kokemus oli erittäin positiivinen ja olin tosi ylpeä :) Kuten ajattelinkin, lelun toiveissa Tuike menee minne vain, ei tarvittu namilla houkutteluita, vaan hyvin nopeasti ihminen löytyi ja vieraan kanssa leikkiminen sujui hienosti.

Kata pitää isot koirat kiireisinä. Tässä vikitellään Nemolta lelua...

... tässä taas otetaan mittaa mammasta, joka on suostunut leikkimään...

Nemon treenimuistio:

8. Hakutreeni, raunioradalla: Nemolla oli neljä piiloa, ekat helppoja, koska paikka oli ihan uusi. Viimeinen piilo oli vaikeampi ja korkeammalla, jonne piti kiivetä hiukan. Tosi hienosti löytyi 3 helppoa ja neljäskin löytyi melko nopeasti. Tällä radalla oli pitkiä maanalalisia käytäviä, niihin ei vielä menty. Hyvä työasenne pojalla ja alustatkaan eivät jännittäneet yhtään.

Katan treenimuistio:

8. Hakutreeni, raunioradalla: Otin Katan varsinaisten treenien päätteeksi tutkailemaan uutta rauniorataa. Ensitöikseen ja pöhki ihmisen parkkialueella ja sitten tyhjän polun, mutta sen jälkeen mentiin kiipeilemään yhdessä kasoille ja syötiin nameja niiden päällä. Sitten ryömin kolme kertaa lyhyen putken sisään (2 sementtistä, 1 metalli) ja Kata sai tulla syömään namia mun luo. Sitten vielä Tero meni piiloon sementtilaaattojen alle melko ja Kata sai etsiä. Hienosti se uskalti mennä perälle asti vaikka oli vähän hämärää piilossa. Viimeisenä kiivettin vielä rappusia ylös ja alas. Vähän jännitti, mutta mallikkaasti kata suoriutui tehtävästä.

Tuiken treenimuistio (aloitetaan Tuikenkin osalta nyt pitämään kirjaa tämän uuden harrastuksen tiimoilta):

1. Hakutreeni, raunioradalla: Tuikelle näytettiin lelu ja mentiin helpoon piiloon Tuiken katsellessa, näin ekat 2 kertaa. Ekalle lähti suoraan sementtipalojen ja renkaiden yli ja toiselle myös nopeasti ja suht suoraan. Toisella lähetyksellä tuli muutama turhautunut "kierrokset-nousee-haukku", kun ukko oli lelun kanssa kadonnut näkyvistä. Lähetys vasta kun koira oli hiljaa. Kolmas ja neljäs ukko piti löytää hajun perusteella. Käveltiin piilon läheisyydessä ja odoteltiin, että T haistaisi ukon. Melko hyvin meni, vaikka Tuike ei yhtään tiennyt homman jujua. Vikalla piilolla, kun oli haistanut se seisahtui ja katsoi kysymysmerkkinä mitä tehdään, mutta teki itse pikaisen päätösen ja ryömi ukon luokse lelua hakemaan. Tosi hienosti meni siihen nähden, että kerta oli ensimmäinen. Tuike on tosi peloton ja ketterä raunioradalla, eikä pelännyt mennä koloihin.