 |
| Tyypillinen Kata-Tuike asetelma: Tuike ulkoilee ja Kata kyttäilee |
Alkumatka remmeilyä ja saateltiin Taika kouluun, loppumatkalla oli sitten totuttuun tapaan vapaana juoksemista peltoteillä. Peltoteillä yleensä on hiljaista aamuisin, mutta tänään eräässä risteyksessä tuli mutka matkaan, kun eräs koirantaluttaja seuralaisineen tukki peltoteiden risteysalueen. Odottelin kauempana hetken ja väistin jo poispäinkin, mutta koirakko ei tehnyt elettäkään, että olisi liikahtanut risteyksestä tai väistänyt. Siinä oli vissiin niin kiva rupatella kaverin kanssa mukavia. Voi olla, että jopa jäivät odottamaan siihen, että tulisin tervehtimään. Noh, tämä on sellainen koiranulkoiluttajatapaus, että sekä koira ja omistajat ovat hyvin ystävällisiä, höpöttelevät kaikille vastaantuleville koirille ja syöttävät nameja. Tämän on Tuikekin jo nuorena pentuna oppinut ja tunnistaa koirakon jo kaukaa. Vastaantullessa ei kontaktilta voi välttyä kun Tuike jo kaukaa alkaa viuhtomaan häntäänsä ja kieriskelemään ja mielistelemään vastaantulijalle. Ainoa keino välttyä tältä episodilta on kiertää riittävän kaukaa.
Katalle nämä koirien ohitukset ovat vielä harjoittelussa, enkä siis todellakaan halua aiheuttaa sille vielä liian vaikeita kohtaamisia. Ja tässä kohtaamisessa vielä kun emo käyttäytyisi normaalista poiketen, niin ei hyvä. Aikani odottelin ja läksin sitten suosiolla ihan toiseen suuntaan ja reilun parinkymmenen minuutin jälkeen risteys oli tyhjentynyt ja pääsin kunnialla kotiin.
On mukavaa, että on mukavia koiria ja mukavia omistajia, mutta kun itsellä on tarkoitus opettaa koira ohittamaan muut ilman se suurempaa teatteria, niin on hankalaa kohdata näitä liian hyväntahtoisia omistajia. Kun ei mukaville ihmisille haluaisi olla töykeäkään, niin ainoa keino on mennä todella niin kaukaa ohi, ettei kohtaamista edes voi sattua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti