Vuoden 2013 tavoitteet

Tulevan vuoden tavoitteisiin siis...

TUIKE "Paimen Yrtin Tyrni"

 Tuikelle on suunnittella pentue syksylle 2013, joten tavoitteet vain kevät/kesäkaudelle:

 

TOKO: EVL1- tulos

 

PAIMENNUS: PPR1 SBCAK:in paimennuskisoista, SPKY:n perusrata ja tulos II-luokasta.

 

DOG FRISBEE: Tavoitteena hauskanpito ja temppujen hiominen, mahdollisesti kisaaminen, mikäli suomen kisat järjestetään ennen astutusta.

 

MUUTA: Tavoitteena on löytää Tuikelle sopiva ja paimentava sulho, jotta syntyvistä pennuista kasvaa helposti koulutettavia harrastuskavereita eri lajeihin, ja joiden kanssa arki on mukavaa ja helppoa.

 

 

ELLI "Bumtsi Bum Two Pence For Love"

 

Ellin ensisijainen tavoite on olla Taikan oma kaveri, mutta Ellin epäviralliset tavoitteet Ellin mielenvireyden ylläpitämiseksi:

 

KOIRATANSSI: 3-5 opittua temppua ja Heelwork peruskuviot, sekä "oman ohjelman" suunnittelu.

 

DOG FRISBEE: Koppien opettelua ja parin tempun opettelu, mahdollisesti kilpailuun osallistuminen.

 

PAIMENNUS: Lampaiden käsittelyä, kuljettamista, sekä käskyjen noudattamista harjoitellaan.

Dog Frisbee on täällä!



Elli kantaa kiekkoa shelttimäisen sirosti
Kuvaaja: Katri Örn

Pikainen päivitys lienee paikallaan...

Kesän jälkeen ollaan harrasteltu lenkkeilyä ja frisbeetä. Syksyn ja alkutalven dog frisbeetreenit huipentuivat joulumessarin esitykseen. Kaksipäiväiseen tapahtumaan mahtui yhteensä 6 frisbee-esitystä, joista Tuike osallistui peräti viiteen!


Taika ja Ellikin olivat tulilla, sillä he olivat mukana sunnuntain esityksissä!

Tunnelma Suomen Frisbeekoirayhdistyksen "leirintäpaikalla" oli leppoisa ja iloinen. Meillä olikin aivan huippupaikka tapahtumakehän häkkialueella. Vapaata lämmittelytilaa ja keskeinen paikka, johon lajista kiinnostuneen yleisön oli helppo tulla kyselemään ja koirafrisbeitä hypistelemään. Videoita tuli otettua jokaisesta esityksestä ja kuviakin nappailtiin roppakaupalla.



Tuike päälavalla
Kuvaaja: Katri Örn

Taika ja Elli tekivät hienon show:n sunnuntaina. Yleisö oli ihastuksissaan kun näkivät, että laji sopii kaikille, ikään ja kokoon katsomatta. Esiintyjien rotukirjo olikin suuri ja myös ohjaajien ikähaitari. Jokainen pari teki juuri heille sopivimpia temppuja ja heittoja, ja kaikilla koirilla on omanlainen tapa ottaa koppeja, mutta kaikkien esityksissä yli yksi yhteinen piirre, mikä on tämän lajin tärkein periaate:

Iloinen tekeminen ja hauskanpito :)

Taika ja Elli päälavalla
Kuvaaja: Katri Örn

Satu ja Tuike päälavalla
Kuvaaja: Katri Örn

 

Bää ja mää...

Käytiin Tuiken kanssa kahden ulkoiluttamassa lampaita. Ruohohan ON vihreämpää aidan toisella puolen, joten pässit olivat innoissan kun jälleen pääsivät nyppimään vihreämpää apetta. Tuike toimi hienosti vahtina ja toimitti katraan aina siihen paikkaan mihin halusin. Tuli siis samalla vähän treenattua lampaiden syötön ohella. Ihania ovat, harmi, että syksy jo kolkuttelee ja pian on aika jälleen palautella poijjaat lähtöpisteeseen. Seuraavaa kevättä sitten taas odotellaan kieli vyön alla :)

 

Tuike vie lampaat syömään



Väliin tuodaan vähän lähemmäksi



Näin se pässi kulkee...



Ruokailuhetki

Turvat ruohossa

Viisaus asuu remmin päässä

En tarkoita nyt itseäni, vaan Tuikea, joka aina jaksaa hämmästyttää älykkyydellään.

Tänään Tuikesta oli todella apua, kun etsiskelin uutta metsäpolun alkua eräällä hiekkatiellä. Muistin, että olin nähnyt polun alun joskus ohikulkiessani, mutta nyt en enää löytänyt sitä. Olin jo luovuttamassa ja kääntymässä takaisin päin, kun huomasin, että Tuike oli kiivennyt tien vieressä olevan hiekkakasan päälle ja seisoi siellä paikallaan tassut ja kuonot osoittaen metsään päin. Se oli kysyvän näköinen mua vilkaistessaa ja luin sen ajatukset: "Tännekkö mennään?". Kiipesin itsekkin kasan päälle ja kas, sieltä takaatahan etsimäni polku löytyi! Polun pää oli tukittu rekkalastillisella hiekkaa, siksi en löytänyt sitä, mutta Tuike olikin viisaampi ja kerkiävämpi ja osasi vihjata polun pään sijainnin hyvin. Hyvä mun rakas haukku!

Muutenkin huomaan, että Tuike muistaa tutut polut ja käännökset, sekä paikat, missä otetaan remmiin kiinni kun tullaan metsästä takaisin tielle. Aina tutun kytkemispaikan tullessa Tuike joko jää odottamaan tai kääntyy ja tulee itse luokse kytkettäväksi. Joissain kohdissa mennään tien yli kytkemättömänä ja niillä paikoilla Tuike itse hakeutuu sivulle seuraamaan, eikä se ole koskaan mennyt tien yli ilman lupaa.

Remmikävelyllä koiria kohdattaessa yleensä pyydän Tuiken viereen kävelemään, koska sillätavalla ohitukset sujuvat ongelmitta, eivätkä vastaantulevatkaan (yhtä poikkeusta lukuunottamatta) silloin päästä turrejaan meitä haistelemaan. Tämänkin Tuike jo ennakkoon tietää ja olen huomannut, että monesti vastaantuijan huomatessaa ja sen tullessa lähemmäksi Tuike itse hilautuu mun vierelle kulkemaan jollen ole sitä vielä ehtinyt siihen pyytää.

Toivottavasti Elli-pikkuinen ottaa mallia ja oppii hyvät tavat Tuikelta, sillä Tuiken kanssa on erittäin mukavaa ja helppoa lenkkeillä, koska se on niin helposti hallittavissa ja on luotettava lenkkikumppani.

Viisaus korvien välissä

Sirkuskoiran vikaa?

Elli on löytänyt uransa temppuilevana viihdyttäjäkoirana :)

 

Elli väläytteli jo kesälomalla taitojaan tasapainotella kahdella jalalla ja teki muitakin temppuja Taikan ohjauksessa erittäin mielellään. Tästä intoutuneena ja hyvän tilausuuden tultua, Elli ja Taika kävivät koiratanssin alkeiskurssin Espoossa, josta saimme hirmuisesti innostusta ja vinkkejä temppujen opettamisesta aina koiratanssikoreogrefian rakentamiseen asti. Elli oli kurssilla ilmiömäinen ja luonteensa puolesta täydellinen temppuilijakoira! Ja mikä parasta: Taika ja Elli sopivat yhteen täydellisesti ja hitsautuvat koko ajan enemmän yhteen, melkein kateeksi käy kun Taikalla on niin hieno, ihana, taitava, OMA koira.

 

Kahdella jalalla ympäri

Peruuttaminen kahdella jalalla

Paimennus-kisa-summaus

Kesä on kulunut ja paimenteluiden seassa ollaan kisoissakin ehditty starttaamaan peräti 6 kertaa.

Eka startti oli 17.7. Somerolla, sieltä jäi suuhun vain paha maku ja vielä pahempi mieli. Hylsy tuli heti haussa. Jotain haukuaaren päässä sattui, mikä johti hyllyyn :(

Lupasin lopettaa koko lajin, mutta yön nukuttuani päätin ottaa uuden tavoitteen paimennustreeneissä ja sen nimi oli: Kaaren päässä MAAHAN! Sitä sitten leivottiin koiralle päähän seuraavana iltana ja sitä seuraavana ja kas, samalla kaaret aukesivat ja nosto alkoi muistuttaa ihannesuoritusta :)

Juvalla startattiin seuraavaksi 21.7. ja 22.7. Kumpanakin päivänä oli luvassa 2 starttia, joten ihan reilusti oli mahdollisuuksia saada tuloksia aikaan. Ja saatiinhan me! 4 suoritettua rataa! Ainoastaan viimeisessä aika ja/tai pisteet loppui, mutta koira olikin siinä vaiheesa jo melko naatti.

Mukavaa oli myös, että jokaisessa startissa oli eri tuomari, joten 4 eri näkemystä ja neljät erilaiset kommentit saatiin. Sijoituksilla ei loistettu, mutta tasaista suoritusta Tuike teki. Jokaiseen neljään starttiin mahtui joku extrahyvä osa-alue, ja nämä hyvät yhdistäen yhteen suoritukseen oltaisiin oltu jo TOSI hyviä :D

Pisteet Juvalta seuraavasti:

55p. sija 5. Tuomari: Heikki Teittinen
- Kaari 7
- Nosto 10
- Kuljetus ohjaajalle 11
- Kuljetus 18
- Häkki 9

46p. sija 8. Tuomari: Severi Hirvonen
- Kaari 20
- Nosto 10
- Kuljetus ohjaajalle 4
- Kuljetus 5
- Häkki 7

58p. sija 5. Tuomari: Nilla Salonen
- Kaari 17
- Nosto 8
- Kuljetus ohjaajalle 16
- Kuljetus 12
- Häkki 5

56p. sija 6. Tuomari: Sari Heltelä
- Kaari 18
- Nosto 8
- Kuljetus ohjaajalle 19
- Kuljetus 11
- Häkki - aika

Kaikenkaikkiaan olin ihan tyytyväinen Juvan kisaviikonloppuun ja tuloksiin. Teimme töitä omalla tasollamme ja kaikki kommentit olivat asiallisia ja ansaittuja.

Viimeisin kisastartti oli Kiikalassa 25.8. SBCAK:in paimennuskisoissa. Tavoitteena oli tuoda kotiin paimennus perusratatunnus, mutta toisin kävi. Tuikelle sattui lauma, jossa yksi texel-täti oli päättäny karata varikolle ja onnistuikin siinä viimein häkillä. Monta kertaa taistelimme ja Tuike pelasti tilanteen, mutta lopulta uuhi vei voiton. Harmitus oli suuri, mutta lieventyi huomattavasti, kun katselin videolta (Kiitos Jepu!), miten päättäväinen vastarannankiiski saboti meidän kisarataa. Tuike kuitenkin toimi ja teki työtä käskyjen mukaisesti, joten koirassa ei ollut mitään vikaa, hyvä Tuike!

Suorituspisteet Kiikalasta olivat seuraavat:
- Kaari 14,5
- Nosto 7
- Kuljetus ohjaajalle 8
- Pospäinajo 1
- Kuljetus 3
- Häkki - disk, koira menetti lampaan

Ei muuta kuin uusia taistoja päin, joten Mahnalassa on seuraava startti 22.9.2012. Tämän vuoden viimeinen tilaisuus saada tulos SBCAK:in kisoista.

Olisko blogipäivityksen aika...

Hiukka on jäänyt jälkeen laahaamaan päivitykset. On niin paljon ollut tekemistä ja kaikkea, ettei ole ehtinyt juuri koneella notkua.

Parasta, mitä kesäaikaan mahtuu on lampaiden hoito ja paimentaminen. Tänä kesänä lampaat saapuivat viikon myöhemmin, mutta silti olimme paimennustreenikauden alkaessa valovuoden edistyneitä viime vuotiseen nähden. Koiran pää on kasvanut ja treenit voitiin heti alkaa todenteolla. Lampaatkin ovat olleet hyviä ja toimivia, ei liian säikkyjä, muttei liian helppojakaan.

Hyviä treenejä on jo paljon takana ja kisojakin on tultu jo viidet käytyä. Ekat kisat oli 17.7. Somerolla ja ne meni ihan mönkään kun heti haussa töötättiin ulos. En koskaan saanut tietää, mitä lauman takana tapahtui, mutta ilmeisesti Tuike rynnisti rumasti lampaiden tuonnissa ja siitä sitten ulos... Harmitti ihan vietävästi ja uhkasin lopettaa koko lajin siihen paikkaan. Yön nukuttua otin uuden tavan treenata hakua ja VAADIN koiran maahan hakukaaren päässä, eikä askeltakaan saanut ottaa kohti laumaa ellei käsky MAAHAN ollu mennyt perille. Aika paljon jouduin painostamaan, että sain koiran toimimaan, mutta sen jälkeen onkin treeneissä ja kisoissa kaikki hakuaakert olleet kiitettäviä ja lähestyminen rauhallista :)

Näillä eväillä lähdettiin kahden päivän kisoihin Juvalle 21.7.2012 ja 22.7.2012, jossa oli yhteensä 4 starttia viikonlopun aikana. Palkintosijoilla ei oltu, mutta olen erittäin tyytyväinen kaikenkaikkiaan. 4 suoritettua rataa ja 4 hienoa tulosta! Hyvä Tuike! Tulokset löytyvät SPKY:n tietokannasta: http://www.spky.fi/kannantestaus/kisat/

Tänään saimmekin taas uutta oppia ja ajateltavaa, kun Anki kävi kylässä. Jakoa, tuplahakua ja tasapainosta pois harjoittelua, sekä kaikenlaista opettelemista. Kumpa kaikki taas muistaisi ja osaisi niitä oikein harjoitella. Tuiken täytyy myös paljon vielä treenta poispäinajoa niin, ettei se valu kaarelle, tähänkin sain vinkkejä, miten sitä selkiyttää. Kaikenlaista treenattavaa....

Nisse-pappa oli taas aivan ihana ja taitava. Kova silmäkoira se on, ja tänään nähtiinkin hyvin miten se vaikuttaa. Aina oppii jotain uutta, se tässä lajissa onkin tosi mielenkiintoista. Koskaan ei ole nähnyt liikaa... eikä koskaan kyllästy katselemaan näiden hienojen paimenkoirien työskentelyä.