Nyt olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja aloittanut taas tavoitteellisen TOKO-treenaamisen, sopiva talviharrastus...varsinkin kovalla pakkasella (sisähalli olis poikaa)...
Tuike alkoikin väläytellä sellaisia oireita, että olis kohta toiminnan paikka. Yleensä se on kotona hyvin huomaamaton ja hissukseen, mutta nyt paimennuskauden loputtua, kun olen odotellut tokokärpäsen puraisua, alkoi Tuike taas "näkymään" sisällä; Lelua pukkaa tuon tuostakin syliin, tai sitten se on jo aseteltu salaa tuolin käsinojalle ja sitä sitten kytätään kyyryssä televeisionkatsojan edessä; Tiikerin jokainen liike ja edesottamus on tarkassa syynissä ja sitä pitää "ohjailla" oikeaan suuntaan; Juku kelpaa taas peuhukaveriksi ja siitä saa esiin hauskan äänen, kun istuu sen päälle :D (täytyisi saada joskus videolle, kun tapahtuma kaikkinensa on tosi huvittava).
Nyt siis, työmatkasta palautuneena ja uutta intoa puhkuen olen jo parit erittäin hyvät treenit saanut aikaan. Tuike toimii hyvin, hiukan ehkä ylävireessä, mutta ymmärtäähän sen, kun on koirakin pakahtua toiminnan ilosta, kun taas pitkään aikaan jotain oikeasti tehdään.
Sain tungettua itseni jopa hallitreeneihinkin, helppoon ryhmään, mutta se ei menoa haittaa, kun kuitenkin pääsen siedättämään Tuikea halliin. Sisähalli ja sen oudot äänet ovat pieni lisähaaste meillä, sillä Tuike reagoi melko helposti koirien haukuntaan ja saattaa paineistua. Jos vaan saan tehtyä hyviä ja hauskoja treenejä hallissa, niin eiköhän koetilanteessakin sitten suju, Hope So!
Tunnari menee ihan OK kun kippaan läjän palikoita ja heitän oman hajuisen sekaan. Pari erehdystä on sattunut, mutta nyt viimeiset 4 harjoitusta on mennyt ihan oiken, JES!
Ruutu oli ainakin maanantaina erittäin hyvä, nyt täytyy hakea vaikeampi paikka ja harjoitella ruudun loppuosa kuntoon.
Sunnuntaina saamme perheenlisäystä, sillä joukkoon muuttaa uusi karvainen otus, siitä sitten tuonnempana...
